Hallikauden korkkaus
Uusi ryhmä, uusi kouluttaja. Tosi vaihteleva ryhmä tasonsa puolesta, mutta eiköhän tämäkin tästä lähde rullaamaan. Tehtiin pikkupätkää jostain Oreniuksen radasta, ja itse rata olikin tosi sujuva & oikeen mukava tehdä, mutta se lähtö kusee edelleen. Taas palautin tosi monta kertaa istumaan ja päästiinhän me sitten lopuksi lähtemäänkin radalle. Reenittiin sitä sitten siinä sivussakin vähän ja saatiin onnistuneita suorituksia.
Tuntuu että tää on tosi monimutkanen juttu ja olis varmaan ihan aihetta pistää tilanne paperillekin, vaikka tässä tapauksessa voitaneenkin puhua näytöstä. Ongelmahan on se, että Remu paineistuu lähtötilanteessa musta tosi paljon, vaikka oonkin aika neutraali ja palkannut vain siihen tulemisesta ja kontaktin ottamisesta. En voi juurikaan tässä tilanteessa huomauttaa esim. usein jo jätettäessä tapahtuvaa nousemista, koska sen jälkeen menee ihan lukkoon. Ollaan nyt koiran noustessa poistuttu tilanteesta ja tehty kokonaan uudelleen. Mikä on tosi hankalaa kun R ei oikeen enää edes tule siihen lähtötilanteeseen mielellään, mikä sitten näkyy sijaistoimintoina. En voi myöskään olla käskyttämättä koiraa, koska se ei siinä tilanteessa kykene tarjoamaan mitään toimintaakaan. Tosi kieroa, tosi hankalaa ja kokemuksia, näkemyksiä ja neuvoja otetaan tosi mielellään vastaan !
Onko Remulle opetettu lähdössä pysymistä? Siis oletko palkannut sitä ihan vain siitä istumisesta esteen takana? Itsellä ei kumpikaan koira ole koskaan noussut lähdöstä ja niille on nimenomaan opetettu se lähtö erikseen.
Eli siis koira esteen taakse, kävelty ikäänkuin oltaisiin lähdössä rataa tekemään, mutta onkin palattu palkkaamaan. Ja etäisyyttä pidennetty vähitellen. Siten, ettei koiralle tule tarvetta nousta tai lähteä hiipimään perään.
Nyt kun ajattelee, niin aika samoin opetin tuon, kuin paikallamakuunkin.
Sarianne, on palkattu ja treenattu ja opetettukin pysyminen erikseen, tottakai. Eli Är tietää mitä siltä haluan, mutta on sen verran paiseessa siinä tilanteessa, ettei ole vastaanottavaisena eli pysty oppimaan mitään uutta toimintamallia. Ts. ensisijainen haaste on poistaa paine, mitä onkin yritetty monella tapaa, mm. mennään tilanteeseen leikkimään ja lähdetään sitten pois, palkataan siinä tilanteessa kontaktista tai vaan odotellaan, mutta mikään ei ole tuottanut tulosta,. Jos taas olen itse yhtään passiivinen, ei Remu tarjoa mitään toimintaa(myös naksutinleikkejä on leikitty) vaikka kuinka odottelisin ja siitä palkkaisin. Kiitos kuitenkin viestistäsi
Selvä, ei vain katsos tuosta kirjoituksesta käynyt ilmi ja se oli ensimmäinen mitä itselle tuli äkkisältään mieleen
Täytyys kysellä jossain vaiheessa kaverilta miten se lähti tuota ratkomaan. Muistaakseni hänen koira teki samaa. Nykyään se karkaa vain kisoissa (tunnistaa kisatilanteen ja käyttää hyväkseen), mikä sekään ei tietysti ole ollenkaan kivaa. Kolmosluokan radat on usein sellaisia, ettei mielellään jäisi heti alkuun koirasta jälkeen.
Okei, tosi kiva juttu että viitsit kysäistä
Ja on aikas todennäköistä, ettei tuosta sepostuksesta juurikaan irtoa 
Kaverin koiralla olikin auttanut suht yksinkertainen juttu. Eli aina, kun varasti lähdöstä, niin se vietiin pois ja annettiin seuraavalle vuoro. Hieman puuduttava keino, mutta nähtävästi toimi. Vielä kun kisoissa treenaisivat samaan tyyliin (hieman kallista vain maksaa se 14e siitä, että koira karkaa, jonka seurauksena se vain viedään radalta ulos)
Se piti muuten kysymäni, että millä piirrät blogiin noita ratapiirustuksia?
Ok, kiva kun kysyit asiasta! Mä piirtelen ratani Flexitrack -nimisellä ohjelmalla