TÄTÄ EI ENÄÄ PÄIVITETÄ

Ruutua lätkällä ja tuohan ampui ruutuun niin voi kuin erivoi tyylilläkin. Meinas vaan välillä ampua vähän liian pitkälle eli lätkää eteenpäin, jees! Vimppoina parit ihan läheltä, silmät vaan loisti kun sai pamauttaa lätkälle parilla jättiloikalla, hönö Ärs!

Ohjatussa meinas löytyä vaan keskikapula, kaars aina tosi hassusti keskelle. Kun sitten siirsin kapulat kolmeen metriin löytyhän se vasenkin sieltä melko pikaseen. Kaikki palautuksetkin oli tosi hienoja. Näissä pitää varmaan ruveta muistelemaan suuntia vinkupalloilla.

Seuruu oli vähän katkonaista, välillä tosi nättiä mutta välillä pää pyöri, ilme katosi ja paikka seilasi, huoh. Tehtiin kyllä vielä illemmalla viettiseuraamista tarjoamisen kautta ja sehän alkoi näyttää enemmän siltä Remun seuraamiselta !

Kaukoja tehtiin kans naksulla eka satsi oli vähän hitaanpuoleisia, joten pistettiin peli poikki ja otettiin jollain 7m. matkalla, millä vaihdot oli ihan jees. Teknisesti tosin ihan loistavat kaukokäskyt.

Luoksetuloja kierrättämällä pihan puskia, ja otettiinhan me muutamat  suoratkin, kaikki läpijuoksuina ilman apuja ja R tuli lujaa, tosi hienoa!

Lisäilen kuvia varmaan jossain vaiheessa, kunhan tuo Filtre lopettaisi tuon lagaamisensa. WordPress muuten meni ja muuttui sekavammaksi, joten jos nyt jaksan niin väsäilen meille uuden blogin, äärimmäisen ärsyttävää siirrellä tätä aina kun milloin mikäkin paikka kusee, huaah!

Huomattiinpa myös että jotain on tapahtunut, koska tuo elikko pysyy lähdössä ! Ja siis todellakin pysyy, ei kyttää maanisesti ensimmäistä estettä, vaan tuijottelee mua, kokoajan valmiina lähtöön. Huippua! Myös kontaktit oli supermakeet kuten koko koira. Kun vikalle pätkälle sitten iskettiin kepit, pisti mietityttämään tämä kohta puolisen vuotta kestänyt keppiprojekti, mikä ei ole edennyt mihinkään koska JAUn kujakepit ei oo tarpeeksi tukevat vaan tosi löysät eli R saa vaan menemällä ne taipumaan. Päätin sitten antaa koko asian olla, menköön miten menee kun kuitenkin on ihan tarpeeksi vauhdikkaat, heti kun taas oppii menemään ne. Tero myös muistutti mua ohjauksen selkeydestä, vastakkaisella kädellä otettaessa halutaan aina koiran kääntyvän itseään päin, eli mun pitää muistaa etten ohjaa koiraa irtoamaan vastakkaisella kädellä, se luulee sitä tosi helposti esim. valssiksi ja tulee käteen.

Oli oikeen kivat treenit, seuraavat on syyskauden viimeiset, saas nähdä mitä meillä sillon on!

Tämänkin päivän treenit noudatteli viime viikkojen kaavaa, eli tehtiin lähinnä seuraamista, kaukoja ja luoksetuloja. Kaikki teknisesti oikein, mutta ilme ei ollut sellainen mitä haluan. Liikkeet vaan suoritettiin, huoh. Motivaatiotreenit peliin!

Suunnitelmista sen verran, että kisaamaan olisi tarkoitus päästä helmikuusta alkaen, mieluiten valmiilla suorituksilla, millaisia ei tietenkään saada aikaan ilman työtä! Aloitellaan säännöllinen treenaaminen motivaation & ilmeen palauttamiseksi viettitreeneillä pikkuhiljaa häiriötä kasvattaen. Mä en ole itseasiassa koskaan treenaamalla treenannut just häiriötä, mikä saattaakin olla osasyy satunnaiseen koomaan millon ei kuulla tai nähdä mua. Tätähän meidän pitää treenata, mutta sillein vähän sivussa, lenkeillä ym. Pääosassa pidetään treenatessa kuitenkin ilme. Tehdään treeni useissa pienissä pätkissä ja liikkeet tosi pilkottuina suurella palkalla. Jeps, eiköhän se siitä !

Eli vähän reenitaukoa tiedossa ! Voisinkin sitten lopuksi väkerellä jonkinlaista treenisuunnitelmaa, katsotaan.

Tuntuu että tää on tosi monimutkanen juttu ja olis varmaan ihan aihetta pistää tilanne paperillekin, vaikka tässä tapauksessa voitaneenkin puhua näytöstä. Ongelmahan on se, että Remu paineistuu lähtötilanteessa musta tosi paljon, vaikka oonkin aika neutraali ja palkannut vain siihen tulemisesta ja kontaktin ottamisesta. En voi juurikaan tässä tilanteessa huomauttaa esim. usein jo jätettäessä tapahtuvaa nousemista, koska sen jälkeen menee ihan lukkoon. Ollaan nyt koiran noustessa poistuttu tilanteesta ja tehty kokonaan uudelleen. Mikä on tosi hankalaa kun R ei oikeen enää edes tule siihen lähtötilanteeseen mielellään, mikä sitten näkyy sijaistoimintoina. En voi myöskään olla käskyttämättä koiraa, koska se ei siinä tilanteessa kykene tarjoamaan mitään toimintaakaan. Tosi kieroa, tosi hankalaa ja kokemuksia, näkemyksiä ja neuvoja otetaan tosi mielellään vastaan !

Metskuilla aloitettiin, pari ekaa olikin ihmeen huonoja, huomautin kun pyöritteli metallia maassa ja kolisi sen kanssa. Tehtiin väliin pari pitoa kädestä ja näiden jälkeen oli seuraavatkin ok. Taas parempia ne missä jätin istumaan kapula suussa kuin kolmen metrin noudot, missä koiran piti itse nostaa kapula ja ottaa siitä kunnon ote. Saatiin niistäkin kyllä muutamia tosi hienoja, että ei sen puoleen mitään. Metskuja tehtiin myös vikaksi ja nyt ne olikin ihan supereita n. 3m. matkalta, tosi nättejä.

Kaukoja tehtiin ekan metallinoutosatsin jälkeen aika hetsaten patukalla. Tosi vaihtelevalla matkalla (1 – 20m.) ja kaikki vaihdot tosi nopeita & teknisesti oikein. Huomasin kuitenkin, että reagoi varmemmin kun käskytin ihan rauhassa enkä koita äänenpainolla/-sävyllä saada nopeatempoisempaa suorittamista, eihän se siinä hihkuessa saa edes kunnolla selvää sanoista, eli nyt malttia mulle ja sitä kautta saadaan vauhtia koiralle.

Luoksareita pari kipaletta puskaa kiertäen ja muutamat sitten ihan maasta. Kaikki tosi hyviä vaikka annoinkin jokaisessa toistossa pienen liike-ärsykkeen peruuttamalla. Tämäkin kyllä pitäis karsia itseltä pois, tuo jää siihen niin helposti kiinni.

Oli ihan kiva pikkutreeni Pikkiksessä, jatketaan näiden hurjuuttamistreenien kanssa tokoamista edelleen. Tekstiä värittämässä onkin muutama kuva iltapäivältä, mustavalkoista koiraa on yllättävän inhottava kuvata!

Metskuissa enimmäkseen nostoja käteen ja parin metrin noutoja, edelleen kaikki oikeen hyviä, siltikin pitää malttaa olla kiirehtimättä ja vahvistaa vaan hyvää pitoa. Suurimmaksi osaksi kaikki metskut oli oikeen hyviä, sanotaan että kerran hosui noutonoudon nostossa ja kolisteli, mutta totesin että eipä muuten käy ja otin ihan vaan noston maasta jonka jälkeen kyllä suoritti taas oikeen mallikkaasti.

Luoksetuloja tehtiin ekaks pari suoraa leluun, joka oli vaan näkyvillä jossain vasemman reiden paikkeilla ja tuo ampui siihen kiinni ja jatkoi onnellisena matkaansa – patukka suussa. Eli toimii oikeen hyvin. Sitten kierrettiin puskaa ja mökkiä ja aina Rem tuli ihan yhtä hienosti kiinni leluun vaikka välillä vetäsinkin treenipatukan esiin vasta koiran ollessa metrin-parin päässä. Kerran stoppasin ja siitä edelleen suoraan leluun, kaikki oli kyllä tosi hyviä !

Seuraaminen oli oikeen mallikasta, ilman mitään kummemmin havaittavaa edistämistäkään, oikeen hyvä. Myös perusasennot oli nopeita, mutta niinhän se menee; sitä saa mitä vahvistaa.

Jäävissä maahanmeno olikin tosi huonossa jamassa, sitä tehtiin sitten väliin leikkinä, eli revitettiin, irti ja maahan minkä jälkeen leikki jatkui. Kohta oli taas jäävienkin maahanmeno ihan kivan näköinen. Seisomisessa tein idarin kävelyn ja vapautin eteen lelulle, ei nostellut koipia kertaakaan. Istumiset nopeita ja niistä patukkapalkkaa peliin, toimi.

Kaukoja läheltä ja kaukaa, jos ykskään vaihto sarjassa oli himpunkaan epävarma tai hidas niin siitä heti superpalkka, millä olikin aika näkyvä vaikutus lähes samantien. Pitää sitten jatkossa tosi satunnaisesti pistää bileet pystyyn teknillisesti oikeasta vaihdosta, oli se sitten hidas tai nopea, näinhän sitä vauhtia saadaan, palkkaamalla.

Oli oikeen kiva treeni ! Mulla vaan vasemmassa reidessä törkeä mustelma kun koira tuli luoksarissa niin kiivaasti patukkaan kiinni ja hammas kolahti aika ikävästi koipeen, mutta mitäs pienistä. Mahtitreeni korvaa kyllä yhden aika ilkeän näköisen mustelman !

Metskuilla aloitettiin meidän tokotreeni ja Rem oli aluksi vähän ihanaisen Elvi-neidon perään, mutta johan alkoi pelittää kun tajus jätkä mitä tehdään ja mitä siitä saa. Oli oikeen hienoja & nopeita pitoja, tarttumiset jees! Nostotkin hirmu hienoja niin tehtiin pari metrin-kahden noutojakin, jotka ihan älyhienoja ! Yhdellä toistolla kyllä nappas aika huolimattomasti kapulan suuhun eikä pitänyt kunnolla kiinnikkään, mistä huomautin aika neutraalisti ja otin helpotetulla versiolla uudelleen, mistä tottakai palkka.

Seuraaminen oli tänään kans ihan kivaa, vähän edisti mut sitä korjailtiin vasemmalle pyörimisellä ja palkkailtiin naksulla sekä patukalla.

Luoksetuloja maalinkierrolla siten, että nappas täydestä vauhdista lelun mun kädestä mukaansa, täähän toimi kun koira tajus että se lähtee mukaankin siitä.

Ruutuja aika roheesti, yks voi-mallinen ja pari erivoita ilman merkkiä siten, että jätin maahan ja nostin kaukoilla. Tehtiin myös maalinkierrosta suoraan tyhjään ja lelullekin. Kaikki oli kyllä tosi hienoja !

Merkit oli varmaan huipuimpia mitä olen Rempalta nähnyt, ihan älynopeita ja älytarkkoja, kaikki kierrättämällä + naksulla ja suoraan leluun palkka.

Tästähän jäi oikeen hyvä mieli! Huomaa vaan miten vähän tulee reenailtua häiriössä muualla kuin kentällä, eli näitä häiriötreenejä kavereiden kanssa lisää! Vaikka sitten niin, että otetaan vaan seuraamista tai perusasentoja, tää kun vaatii ennenkaikkea varmuutta ja malttia kaikissa tilanteissa. Remulle kun on yksittäinen häiriö paljon hankalampi kuin monet ympärillä pyörivät häiriötekijät, joten yksittäishäiriöitä kehiin! Paljon treeniä tienvarsilla yms. paikoissa.

Paikkaistumiseen vaan häiriötreeniä ja pidempiä aikoja kuin kisoissa, varmuutta.

Paikkamakuuseen myös häiriötä vaikka muuten onkin aika ok.

Seuraaminen ihan jees, vahvistellaan nopeita perusasentoja ja siirtymiä.

Idaria ei ollakaan pitkään aikaan treenattu, joten nyt paljon treeniä. Ensin vahvistellen kaikkia jääviä ja sitten treenataan sisällyttäen ne idioottirinkiin. Pitää olla tarkkana ettei nostele koipiaan.

Luoksetuloon vauhtia niin itse luoksariin kuin maahanmenoonkin. Jäänyt taas vähemmälle tän reenaaminen joten pitäis tehdä peräänlähtöjä.

Ruutua pitäis vaan treenata, lelulla ja tyhjillä ja lätkällä ja apparilla. Ihan niin miten tuntuu hyvältä.

Ohajatun suuntia vahvistellaan, niin palloilla kuin kapuloillakin, reenattava täysillä matkoilla. Tuomiseen iskunoutoja jotta saadaan epävarmasta tarttumisesta nopeampi & varmempi.

Metskuhyppyä tehdään vasta kun koira nostaa pelkän metskun hyvin, eli jatketaan edelleen purkkruokalinjalla.

Tunnaria pitäis tehdä apparin kanssa, se ainakin oli hyvä, tossa kuukausi sitten.. Eli oman palautukseen varmuutta (mikä tulee treenillä) ettei tiputtele. Jossei nyt hurjaksi ylly väärien nostelu, niin voisin palkkailla niidenkin tuonnista ettei kokonaisuus kärsi. Sitten toki helpotetaan niin paljon kunnes oma löytyy josta ne bileet sitten alkaakin.

Kaukojakin sietäis treenata, vaihdot ihan ok mutta nyt vauhtia & varmuutta. Treeni aina semmosella hubamielellä että tehdään vaikka väärinpäin kunhan nopeasti.

Sellasta suunnitelmaa, vielä kun keksis jonkun hyvän tavan treenata kaikkea tasapuolisesti. Ehkä mä jossain välissä väsään sitten ihan kunnon suunnitelmankin tokoreeniin.
Torstaina alkaakin agilityn hallitreenikausi uudella ohjaajalla, joka ainakin vaikuttaa hirmu kivalta, eiköhän sekin tästä.